Talo meren rannalla - Vesa-Matti Loiri

Talo meren rannalla arvoitus monille

Olen odottanut jo kauan, haluan sinne

Talo meren rannalla arvoitus minulle

Astun pois puiden varjoista aurinkoon

Puiden varjoista pois

Talo meren rannalla rautaa ja lasia

Joku haluaa niin käyvän, vetää mua sinne

Joku toinen taistelee vastaan ja repii mua vaatteista

«Ei poika, susta oo siihen

Ei poika, susta oo siihen ikinä»

Ehkä talo on lukittu

Eikä ole avainta

Mut' jos käännyn pois

En koskaan saa tietää sen ihmeistä

Talo meren rannalla arvoitus monille

Olen nousemassa sen portaita, ovi on kiinni

Ovi pysyy kiinni, ei aukene minulle

Astun pois, käy meren aavoilta tuuli

Käy meren aavoilta tuuli

Käy tuuli ylleni, ei jätä minua